Toisille otsikko jo kertookin sen tärkeimmän, mutta selostetaanpa kuitenkin koko juttu oikein juurta jaksain. :)

Hyvinkin aamu-unisena ihmisenä sitä jaksaa aina vaan ihmetellä itseään, että miten sitä viikonloppu toisensa perään viitsii vapaaehtoisesti nousta aamuvarhaisella sängystään ylös, vaikka työviikon jälkeen olisi ihana ottaa ja olla vain. Niin se vaan koiraharrastus jotenkin kummasti saa väsyneenkin liikekannalle ja tänään aikaisen aamun syynä oli lähtö palveluskoirien käyttäytymiskokeeseen. Sehän on ns. esikoe oikeisiin palveluskoirakokeisiin, mutta siihen voivat osallistua myös ihan kaiken muunkin rotuiset ja roduttomat koirat yhteiskuntakelpoisuutta ja perustottelevaisuutta osoittaakseen. Meille tämä oli molempia.

Koepaikalle saavuttiin puolta tuntia ennen alkamisaikaa, jotta kilpailukirjat ehdittiin täyttää ja koirien mikrosirut/narttujen mahdolliset juoksut tarkastaa. Kokeen alkaessa oli lyhyt tuomarin (Mikael Kallio) puhuttelu, josta jatkettiin suoraan itse suorituksiin. Palveluskoirakokeissa tottelevaisuusosuus suoritetaan pareittain, yhden ollessa paikallamakuussa toinen samanaikaisesti suorittaa muut liikkeet, ja näin ollen paikallaolon ajaksi muodostuu toisen koirakon muihin liikkeisiin käyttämä aika, yleensä 5-10 minuuttia. Meidän parinamme oli labradorinnoutajanarttu kera ohjaajansa ja olin pariimme varsin tyytyväinen, sillä heistä ei aiheutunut meille mitään häiriötä (sekään kun ei aina itsestäänselvää ole). Molempien parien suoritettua kaikki liikkeet, ne arvostellaan suullisesti arvosanoilla erinomainen, erittäin hyvä, hyvä, tyydyttävä, puutteellinen tai riittämätön.

Labbis aloitti paikallamakuulla ja Lumes seuraamisilla. Olin ottanut Lumeksen jo ensimmäisten koirien aikaan pois autosta, jotta se vähän rauhoittuisi, ja nätisti se jo makoilikin vuoroamme odotellessa, se vain ei ollutkaan koko totuus. Pieni hömppis oli kuitenkin niiiin innoissaan, että sai juuri ja juuri pidettyä itsensä kasassa seuraamisissa (jotka suoritettiin taluttimessa ja ilman), muutamaa ylimääräistä pomppuaan lukuunottamatta. Tokoseuraamisenahan se oli ihan kauheaa, mutta onneksi nyt oltiinkin pk-tottiksessa, jossa tuollainen yli-innokkuus oli vaan plussaa. Arvosana erittäin hyvä. Liikkeestä istumisessa annoin vauhtia hidastamalla vartaloavun, joka tiputti arvosanan erittäin hyvään. Liikkeestä maahanmeno kera luoksetulon erinomainen siitä huolimatta, että Lumes tuli suoraan sivulle (pk-puolellahan pitäisi tulla ensin ohjaajan eteen istumaan ja vasta siitä siirtyä perusasentoon).

Paikallamakuut ovat viime aikoina olleet treeneissä jo melko rauhallisia sekä piilossa että selin, eikä Lumes levottomanakaan ole koskaan meinannutkaan nousta ylös, silloin se on vain kitissyt tai haukahdellut. Olikin yllätys, että se kokeessa nousi melkein heti seisomaan, josta vaihtoi istualleen ja oleskeli näissä omavalintaisissa asennoissaan paikoillaan ihan rauhallisesti ja tyytyväisesti. Olisi kai pitänyt sanoa se painokas oota-käsky mitä treeneissäkin, nyt se jäi välistä, kun pk-puolella erillinen paikallapysymiskäsky ei ole sallittu. Pienempi paha se kuitenkin olisi ollut kuin tuo nouseminen, vaikka ei minnekään lähtenytkään.

Tottelevaisuusosuuden hyväksytysti suorittaneina saimme jatkaa kaupunkiosuudelle, jossa testataan koirien suhtautuminen liikenteeseen, lenkkeilijöihin, kelloa soittavaan pyöräilijään, toisiin koiriin, ihmisryhmään yms. mitä nyt kaupungissa ulkoillessa saattaa vastaan tulla. Lumes kulki reitin tyynesti läpi, ja kaupunkiosuudenkin ollessa siis täten hyväksytysti suoritettu, tuli koko koe suoritettua hyväksytysti ja näin ollen Lumes sai nimensä eteen käyttäytymiskokeen hyväksyttyä suoritusta merkkaavan tunnuksen "BH".